Ahman hoitosuunnitelma viimeistelyssä

Lähetimme viime vuoden lopussa luonnoksen ahman hoitosuunnitelmaksi lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyi helmikuun puolessa välissä. Olemme nyt viimeistelleet hoitosuunnitelmaa lausuntojen sekä viime vuoden lopussa valmistuneen suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin huomioiden ja suositusten pohjalta.

Lausuntoja annettiin kaikkiaan 31. Kuten voi hyvin arvata, lausunnonantajien näkemykset olivat keskenään varsin vastakkaiset. Osalle lausunnonantajista ehdotettu ahman reviireihin perustuva korvausjärjestelmä oli mahdoton hyväksyä. Toisille se taas oli kannatettavin ehdotus. Näille jälkimmäisille lausujille puolestaan vahinkoa aiheuttavien ahmayksilöiden metsästyksen salliminen oli myrkkyä, kun taas toisille se oli se tervetullein ehdotus. Ehkä yllättävintä oli kuitenkin se, että ahmayksilöiden siirtäminen poronhoitoalueen vahinkoalueilta Metsä-Suomen kannanhoitoalueelle sai kaikkein vähiten vastustusta edellyttäen, että siirroille löytyy vastaanottavilta alueilta riittävästi hyväksyntää.

Pyrimme nyt muokkaamaan toimenpiteistä kokonaisuuden, joka olisi mahdollisimman monen intressitahon kannalta hyväksyttävissä. Helppo tehtävä se ei ole. Tehtävää voi kuitenkin jonkin verran edesauttaa se, että keskeisten toimenpiteiden taustalla olleet olosuhteet ovat talven aikana muuttuneet.

Luonnos ahman hoitosuunnitelmaksi viimeisteltiin tilanteessa, jossa ahman aiheuttamat vahingot olivat kehittymässä kaikkien aikojen pahimmiksi. Vuoden 2013 ahmavahingot  nousivat peräti 3558 poroon.  Näistä lähes 70 prosenttia aiheutui kolmen pohjoisimman kunnan alueella. Tänä vuonna ahman aiheuttamat vahingot ovat kääntyneet merkittävään laskuun. Koko poronhoitoalueella tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden ahmavahingot ovat 44 prosenttia pienemmät kuin viime vuonna samaan aikaan. Erityisesti juuri kolmen pohjoisimman kunnan alueella vahingot ovat tulleet alas. Oheisesta kuvasta näkee miten merkittävää tämä ahman aiheuttamien porovahinkojen vähentyminen on ollut juuri tuolla alueella.

Kun huhtikuunkin vahinkokertymä näyttää vahvistavan tämän positiivisen kehityksen, on kaikkein kovin paine ripeisiin toimenpiteisiin hellittämässä. Ensinnäkin tämä ahman aiheuttamien vahinkojen voimakas vuosittainen vaihtelu tarkoittaa sitä, että ahman reviireihin perustuvasta korvausjärjestelmästä voisi tosiaan olla vaikea luoda oikeudenmukaista ja toimivaa järjestelmää. Toisaalta aivan samanlaista painetta sallia ahman metsästys ahman aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi ei taida sittenkään olla kuin viime vuoden lopulla näytti.

Meillä on siis hyvät edellytykset ottaa hoitosuunnitelman viimeistelyssä ristikkäiset näkemykset huomioon. Vaikka vahinkokehitys on ollut suotuisa, niin ahman aiheuttamia porovahinkoja tullaan silti todennäköisesti korvaamaan enemmän kuin minkään muun suurpedon aiheuttamia vahinkoja. Ja sille meidän on voitava tehdä jotain.

Sami Niemi, neuvotteleva virkamies

Riistasta tuli ruokatrendi

Helsingin Sanomat kirjoitti 3.4. upean jutun riistasta ruokana. Monesti metsästystä ja riistapolitiikka koskevassa keskustelussa sivuutetaan tämä tärkeä osa metsästyksen merkitystä. Riistaliha on kuitenkin nousemassa vahvasti esille osana muuta villiruoka-trendiä.  Mekin  maa- ja metsätalousministeriössä  haluamme edistää riistalihan päätymistä yhä useamman lautaselle.

Vuonna 2012 valmistui ministeriön rahoittamana selvitys riistapalveluiden ja riistatuotteiden kehittämisestä. Selvityksen mukaan Suomessa olisi kysyntää riistalihalle erityisesti niissä kuluttajissa, jotka haluavat ruualtaan laatua, luonnollisuutta, erilaisuutta ja elämyksiä. Asiakkaat löytyvät Etelä-Suomen isoista kaupungeista. Markkinat olisivat siis olemassa, mutta riistan saatavuuden haasteet ovat ratkaisematta. Kotimaista riistaa ei markkinoilla juurikaan ole parasta sesonkia lukuun ottamatta.

Selvityksessä ehdotettiin toimenpiteitä saatavuuden parantamiseksi. Ensinnäkin olennaista olisi varmistaa, että metsästysseuroille järjestettäisiin koulutusta riistaeläinten oikeaoppisesta lihanleikkuusta ja käsittelystä, jotta voidaan varmistaa elintarvikehygienia. Toiseksi tarvittaisiin riistalihan tunnettuuden ja saatavuuden parantamiseksi nettiportaali.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen Metsästäjäliitolle avustuksen hankkeelle, jonka tavoitteena on kerätä tietoa riistalihasta ja siihen liittyvästä olemassa olevasta tiedosta tietopaketti ja perustaa sivusto, jolla voidaan keskustella riistanlihasta ja sen käytöstä. Sivuston tavoitteena on tuoda yhteen tuottajat, kuluttajat ja niiden välissä olevan ketjun.

Kun luonnonvaraista riistaa tai luonnonvaraisen riistan lihaa myydään tai luovutetaan, toiminta on elintarvikelainsäädännön alaista. Riistasta säädetään sekä kansallisessa lainsäädännössä että EU-lainsäädännössä. Muun muassa alkutuotantoasetus on uudistunut ja vaatii toimijoilta päivitettyä tietoa toiminnan tueksi. Alkutuotannon tuotteita (nylkemätön/kynimätön riista) metsästäjät tai metsästysseurat voivat säädösten mukaan välittää suoraan kuluttajalle tai tukulle vuosittain 1000 jäniksen/kanin, 3000 linnun, 10 hirven, 30 peuran ja 50 metsäkauriin lihamäärän verran. Vähittäismyyjälle alkutuotannon tuotteita voidaan välittää vuosittain 1000 jäniksen/kanin sekä 3000 linnun verran. Tarkastamattoman riistalihan myyminen suoraan kuluttajalle tai vähittäismyyjälle vaatii metsästäjiltä elintarvikehygienian osaamisen todistamista. lihavalmistelaitokset puolestaan voivat vastaanottaa luonnonvaraista riistalihaa vain hyväksytyistä lihantarkastuslaitoksista.

Metsästäjän saaliinkäsittelytaidot ovat avainasemassa laadukkaan ja turvallisen riistanlihan tuottamiseksi elintarvikemarkkinoille. Myös lainsäädännön kautta tulevat hygieniavaatimukset ovat tiukentuneet. Tämä on lisännyt koulutustarvetta metsästäjien parissa. Koulutuksen tueksi tullaankin tuottamaan materiaalia, joka olisi valtakunnallisesti jaettavissa ja sellaisessa muodossa, että sitä voisi hyödyntää tehokkaasti saaliinkäsittelypaikoilla.

Näitä uudistuksia odotellessa voikin herättää ruokahalua perehtymällä Suomen huippukokkien riistaresepteihin Sarvi-uutiskirjeen  jutusta ”Riistanliha innostaa huippukokkeja”

Sami Niemi, neuvotteleva virkamies